Off

Tietoa vipeistä

Vaikka varsin monilla tuntuu olevan sellainen mielikuva, että pikavippejä käytetään turhuuksiin, kuten juhlimiseen tai uhkapelien rahoittamiseen, niin todellisuudessa pikavippejä käytetään täysin arkisten menojen hoitamiseen, kuten ruoan tai bensiinin ostamiseen. Vääristynyt mielikuva on hyvin pitkälti median luoma, mutta se on saatu juurtumaan ihmisten mieliin melko hyvin.

Useimmiten lainaa netistä haetaan yllättävien rahahuolien nujertamiseksi, mutta tietysti pikalaina voi auttaa myös jo ennalta suunnitelluissa menoissa. Mahdollisuudet ovat rajattomat, sillä lainapalvelut eivät ole kiinnostuneita siitä, mihin aiot ottamasi lainan käyttää. Myös lainasummia löytyy laidasta laitaan, ja maksuaikojen pituudet voi määrittää hyvin vapaasti, joten saat aina juuri sellaisen lainan, kuin tarvitset, eikä sinun tarvitse lainata yhtään enempää.

Lainaa netistä ottavat tuiki tavalliset ihmiset, aivan kuten sinäkin. Jopa kaksi kolmasosaa lainaa ilman vakuuksia ottavista ihmisistä on vakituisessa työsuhteessa olevia henkilöitä, ja neljännes hakijoista on joko opiskelijoita tai eläkkeellä olevia. Vain murto-osa pikalainaa hakevista ihmisistä on siis työttömiä, ja vain alle kolme prosenttia pikalainapalveluiden asiakkaista on alle 20-vuotiaita.

Media yrittää myös parhaansa mukaan luoda ihmisille sellaista mielikuvaa, että pikalainat olisivat törkeän kalliita. Todellisuudessa kukaan ei kuitenkaan oikeasti maksa vipeistä tuhansien prosenttien korkoja, vaan vipit ovat jopa selvästi pankkien vastaavia lainoja edullisempia. Keskimäärin pikalainoille tulee kuluja 25 senttiä yhtä lainattua euroa kohden. Onko tämä sitten paljon vai vähän? Pankkilainoissa vastaava luku on 80 senttiä yhtä euroa kohden.

Kulutusluotto on selvästi yleisempi lainamuoto kuin pienlaina. Itse asiassa pienlainoja on loppujen lopuksi hyvin vähän, ja vain alle yksi prosentti suomalaisille kirjattavista maksuhäiriömerkinnöistä johtuu pikavipeistä. Suomalaisilla on yhteensä velkaa lähes 107 miljardia euroa. Kulutusluottojen ja opintolainojen osuus tästä on noin 15 miljardia euroa. Pikalainoja on vain noin 70 miljoonaa euroa, eli puoli prosenttia kulutusluottoihin nähden.

Pikalainoja haetaan pääasiassa päivisin, ja vaikka voisi olettaa muuta, on suosituin vippaamispäivä keskiviikko. Suuria piikkejä ei kuitenkaan tiettyinä päivinä tule, vaan vippaaminen jakautuu hyvin tasaisesti viikon kaikille päiville. Yli kaksi kolmasosaa pikalainoista haetaan klo. 11-19 välisenä aikana, eli vippejä haetaan ilta- ja yöaikaan erittäin vähän. Yöllä vippejä ei makseta lainkaan, vaan lain mukaan lainoja saa tilittää vain klo. 7-23 välisenä aikana.

Vippipalvelut eivät anna lainaa luottotiedottomille, ja palvelut selvittävät muutenkin asiakkaidensa maksukyvyn niin hyvin kuin suinkin mahdollista. Ei ole kummankaan, asiakkaan eikä pikavippipalvelun etu, jos lainaa ei makseta ajallaan takaisin. Kokonaan maksamatta jääneet lainat aiheuttavat vippipalveluille tietysti tappioita, ja osa pienemmistä vippiyrityksistä on ajautunut jopa konkurssiin luottotappioiden takia.

Vippiyritykset ovat itse toivoneet myös Suomeen otettavan käyttöön positiivisen luottorekisterin, joka on käytössä laajalti muualla Euroopassa. Positiivisen luottorekisterin avulla ihmisten ylivelkaantuminen saataisiin hyvin kuriin, sillä positiivisesta luottorekisteristä näkee myös asiakkaalla jo olemassa olevat luotot.

This entry was posted in Pikavippi. Bookmark the permalink.

Comments are closed.